Lähtö lähenee

Porukasta ensimmäisen lähtö lähenee ja ensi viikon sunnuntaina pitäisi vihdoista viimein olla takaisin Moshissa. Johan tätä on kaksi vuotta odottanut, että pääsee takaisin tuohon maahan, joka vei sydämeni. Innolla odotan myös kaikkien viime reissulta jääneiden ystävien ja tuttujen tapaamista ja mukaan olenkin pakannut heille vähän suomalaista tuliaista vietäväksi.

Moshissa vietän kaksi kuukautta ja suoritan omaa työharjoitteluani. Työharjoittelut suoritan osaksi lastenvankilassa ja osaksi naisryhmän parissa. Hienoa päästä vihdoista viimein tutustumaan näihin mahtaviin naisiin, jotka syksystä asti ovat tehneet kaikkensa, että ovat oppineet ompelemaan ja tekemään koruja. Naiset aloittivat käsitöiden tekemisen aivan nollasta, mutta kehitys on ollut huimaa. Tuotteita on jo myyty vapaaehtoisten toimesta Tanzania Volunteersin talolla ja kesän lopussa tuomme tuotteita myös Suomeen. 

Kesän aikana tarkoituksena on tehdä hankkeeseen liittyvää selvitystyötä, sekä tutustua naisiin ja käydä heidän kanssaan ryhmän toimintaan liittyviä asioita läpi. Naisten vahvuuksien ja taitotason selvittäminen alkaa heti paikalle päästyäni, jotta voimme sen mukaan sovittaa kaikille tietyn roolin ryhmässä. Ryhmän toiminnan kannalta on hyvä, että jokainen pystyy tasavertaisesti osallistumaan ja kaikki saavat oman vastuualueen ryhmän sisällä. 

Tarkoituksena on myös saada järjestettyä keskusteluja koko Raun kyläyhteisölle, jotta kyläläisille saadaan selkeä viesti siitä, mikä naisryhmän toiminnan tarkoituksena on. Tansaniassa perheen äitien oletetaan yleensä pysyvän kotona sekä hoitavan perheen ja kodin hoidon, tämän takia miesten suhtautuminen naisryhmän toimintaan saattaa olla vaihtelevaa. Naisten aseman parantaminen sekä tasa-arvon edistäminen ovat tämän hetken maailmassa tärkeitä asioita ja se on myös yksi hankkeemme tavoitteista. 

Matkan valmisteluihin on liittynyt Kepan hankeneuvojan tapaamista, viestin vaihtoa Tanzania Volunteersin kanssa, Sama Auringon kokouksia ja aikataulujen suunnittelua. Nyt alkaa kaikki olla kunnossa ja matkan odottaminen saa alkaa. 

Seuraavat kuulumiset päivittelen sitten jo Tansaniasta. Katja ja Minna jatkavat vielä suomen kuulumisilla.

– Carita